Kaupunkiin

This Master's thesis considers the question of how to enter to the city center of Turku. The review concentrates on an urban space which is rather characterized as a passage of transition than as a traditional urban meeting place. However, attention is paid to the nature of the prevailing forms of transportation and their impact on the whole city -not only transitional spaces but also traditional urban facilities and their vitality. Various problems concerning the study area and also the wider urban context are analyzed, and finally, after conclusions, some architectural, urbanistic and traffic solutions to them are provided. Planning area is focused on the existing bus station environment, where the new travel center for trains and buses is tentatively planned to take place. However, this thesis also includes a proposal for the urban renewal of the broader district. By connecting some separated and fragmented parts of the neighbourhood closer to each other and to the city center more diverse forms of movement and flow will be encouraged. The aim is to reduce the need to use private cars in the city center as well as in the whole region, which also contributes to a better and more sustainable urban environment both ecologically, aesthetically and financially. Also the identity of Turku is to be refreshed in a subtly but also courageous and determined way. The grid plan by C.L. Engel has to be re-established in the essential street corners but, on the other hand, some openings for new pathways from the surrounding districts can offer exciting views into the old urban fabric. Some new potential landmarks are placed in the way not to interrupt important view axes or the silhouette of the historical centre. The total floor area of new buildings is around 250 000 sqm. Certain street views and parks of the district are familiar to me already from my early childhood. Since then, no major changes in the building strata had been completed there. Instead of that, many new car accesses and widened lanes have occupied space there. In my opinion, the next step should be to think anew and find other ways, some of which are presented here.Diplomityössäni on otsikon mukaisesti kysymys siitä, kuinka Turun kaupungin keskustaan saavutaan. Tarkastelun kohteena on kaupunkitila, jonka on muotoutunut enemmän läpikulun kuin perinteisen urbaanin olemisen ja kohtaamisten ehdoilla. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, mikä vaikutus näiden läpikulkutilojen luonteella sekä vallitsevilla liikennemuodoilla on varsinaisiin urbaaneihin kohtauspaikkoihin ja niiden elinvoimaisuuteen. Johtopäätöksissä nostetaan esiin tarkastelualueen sisäiset ja myös laajempaan kaupunkikontekstiin vaikuttavat ongelmat, sekä esitetään arkkitehtonisia, kaupunkitilallisia ja liikenteellisiä ratkaisuja niihin. Suunnittelualue keskittyy nykyisen linja-autoaseman ympäristöön, johon on kaupungin ja VR.n toimesta alustavasti kaavailtu julkisen liikenteen muodot yhdistävää matkakeskusta. Diplomityössä on tutkittu tällaista hanketta osana laajempaa kaupunkiuudistusta, jossa nyt liikenneväylien toisistaan erottamat kaupunginosat voidaan täydennysrakentamisella liittää toisiinsa ja tuoda nykyistä monipuolisempien liikkumismuotojen ulottuville. Tavoitteena on vähentää tarvetta käyttää henkilöautoa niin varsinaisella suunnittelualueella kuin koko kaupunkiseudulla, ja samalla tehdä kaupunkiympäristöstä parempi ja kestävämpi niin ekologisesti, esteettisesti kuin taloudellisestikin. Myös alueen kaupunki-identiteettiä on tarkoitus uudistaa toisaalta hienovaraisesti, mutta myös rohkean määrätietoisesti. Kaupunkiarkkitehtonisia keinoja näihin tavoitteiden saavuttamiseen ovat Engelin ruutukaavan ja sen katulinjojen ja kadunkulmien palauttaminen kunniaan, sekä toisaalta uusien saapumisreittien avaaminen ja vanhojen jalostaminen. Myös mahdolliset uudet maamerkit pyritään sijoittamaan vanhan kaupunkirakenteen, näkymäakselien ja siluetin sanelemilla ehdoilla. Suunnittelualueen uudisrakentamisen kokonaismääräksi esitetään n. 250 000 kerrosneliömetriä, joka käsittää paitsi matkakeskuksen sekä siihen liittyviä palvelu- ja liiketiloja, myös sekoitettua asunto- ja toimitilarakentamista. Työssä käsittelemäni alue tiettyine katunäkymineen ja puistoineen on minulle tuttu varhaislapsuudesta asti. Niistä ajoista 1980-luvun alkupuolelta alueen rakennuskanta on muuttunut kokonaisuutena varsin vähän. Uusia, osin tarpeellisiakin ajoyhteyksiä sen sijaan on avattu ja vanhoja on levennetty. Alueen seuraava kehitysaskel tarvitsee mielestäni muita keinoja, joista eräitä pyrin tässä esittelemään

Maatilayritysbarometri : tutkimusraportti

Maatilayritysbarometrin 2012 tarkoituksena on herättää keskustelua maaseudusta maatilayritysten toimintaympäristönä ja maatilayritysten tulevaisuuden odotuksista. Barometrin tavoitteena on tuottaa virikkeitä maaseutustrategiseen keskusteluun ja tietoa maaseudun kehittämis- ja ohjelmatyölle. Barometrin teemat voidaan pukea kysymysten muotoon: Millainen on keskisuomalaisten maatilayrittäjien suhde maaseutuun? Miten maatilayrittäjät näkevät Keski-Suomen maaseudun vuonna 2016? Miten maatilayrittäjät arvioivat maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitystä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä? Entä miten he arvioivat toimintaedellytysten parantamista ja liiketoiminnan edellytyksiä Keski-Suomessa? Miten maatilayrittäjät suhtautuvat omistajuuteen ja yhteisyrityksiin? Millaisia tulevaisuuden ajatuksia yrittäjillä on viiden vuoden päähän? Millaiseksi yrittäjät arvioivat oman ja yrityksensä kunnon tällä hetkellä? Barometri–tutkimukseen ovat osallistuneet arvokkaalla työpanoksellaan monet henkilöt. Kaikki tähän kyselyyn osallistuneet 656 maatilayrittäjää ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ilman teidän yrittäjien panosta ei olisi tutkimustakaan. Kiitämme aineiston koodaamisessa avustaneita fil.yo Nanni Koskea ja fil.yo Atte Lintilää ripeästä ja ammattitaitoisesta yhteistyöstä. Kiitos myös Kari Itkoselle, Juha Kansikkaalle ja Esa Storhammarille barometrin kehittämisessä. Tämä tutkimus on toteutettu osana Keski-Suomen maaseutustrategia – hanketta, jota ovat rahoittaneet Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Hankkeen myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tutkimusta valvoi ohjausryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja Pekka Äänismaa (pj.) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), yksikön päällikkö Ulla Mehto- Hämäläinen ja yritystutkija Risto Piesala (Keski-Suomen ELY -keskus), toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (Keski-Suomen Yrittäjät ry), ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (Keski-Suomen liitto) sekä hallintopäällikkö Taru Kujanpää ja professori (ma) Tarja Niemelä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu)

Monialainen yritystoiminta Keski-Suomen maatiloilla : tutkimusraportti

Maaseutuyrittäjyys on kiintoisa tutkimusaihe yrittäjyystutkimuksessa. Valtaosa aiemmasta tutkimuksesta kiinnittyy yksinyrittäjyyteen ja pienyrittäjyyteen. Tulevaisuuteen suuntaavalle yrittäjyyden tutkimukselle on kysyntää myös maaseudun yrittäjyyden kehittämis- ja ohjelmatyön kumppanina. Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnistivät loppuvuodesta 2011 tutkimushankkeen, jonka lähtökohtana on ollut muodostaa ajantasainen kuva keskisuomalaisten aktiivimaatilojen monialaisesta yrittäjyydestä. Tutkimuskokonaisuudessa on selvitetty maatalouden nykytilan ja tulevaisuuden lisäksi erityisesti maatiloilla harjoitettavaa tai suunnitteilla olevaa muuta yritystoimintaa, sen työllistämisvaikutuksia, sukupolvenvaihdossuunnitelmia, yritysyhteistyötä ja kilpailukykyä. Monialainen yritystoiminta Keski-Suomen maatiloilla – tutkimukseen ovat osallistuneet arvokkaalla työpanoksellaan monet henkilöt. Kaikki tähän kyselyyn osallistuneet 463 maatilayrittäjää ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ilman teidän yrittäjien panosta ei olisi tutkimustakaan. Kiitämme aineiston koodaamisessa avustaneita fil.yo Nanni Koskea ja fil.yo Atte Lintilää ripeästä ja ammattitaitoisesta yhteistyöstä. Tämä tutkimus on toteutettu osana Keski-Suomen maaseutustrategia – hanketta, jota ovat rahoittaneet Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Hankkeen myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tutkimusta valvoi ohjausryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja Pekka Äänismaa (pj.) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), yksikön päällikkö Ulla Mehto- Hämäläinen ja yritystutkija Risto Piesala (Keski-Suomen ELY -keskus), toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (Keski-Suomen Yrittäjät ry), ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (Keski-Suomen liitto) sekä hallintopäällikkö Taru Kujanpää ja professori (ma) Tarja Niemelä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu). Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi maaseutuohjelmaa - ja strategiaa päivitettäessä. Tulokset tukevat maaseutuyrittäjyyden edistämisen tarvetta. Tutkimusraportti antaa kuvan monialaisen maatilan yrittäjyyden edistämisen mahdollisuuksista ja haasteista